Lauantaina synttärijuhlien päätteeksi meni Samuel enempi kuin mielellään nukkumaan. Olihan takana pitkä päivä juhlintaa ja vieraita, ihan ymmärrettävää siis. Hetken päästä sängystä kuului:"Äiti mulla on maha ja suu kipee". Äiti laittoi tämän herkkujen syönnin piikkiin, sankari kun söi aika paljon poppareita ja suklaakolikoita päivän aikana. Meille jäi ystäviä yökylään ja kysyttiin Samuelilta haluaisiko, että rukoillaan hänen puolestaan ja halusi. Rukouksen jälkeen olikin sitä mieltä että olo helpottui. Halusi vielä, että kumitäti laulaa iltalaulun tällä kertaa. Yön Samuel nukkui rauhallisesti aamuun asti.
Aamulla kun heräsi huomasin pojan poskessa kolme punaista läiskää. Tällä kertaa äiti "syytti" uusia lakanoita jotka laitoin illalla Samuelin sänkyyn, suoraan paketista. Ajattelin että jokin niissä oli ärsyttänyt pojan poskea. Puolen päivän kieppeissä nostin Samuelin housuja ja aloin ihmetellä selässä olevaa näppylää, nostin sitten paitaa paremmin ja kääntelin poikaa ympäri. Eipä tarvinnut enää kysyä mistä kaikki johtui, niin selviä vesikelloja oli ympäri kehoa, vesirokko oli löytänyt tiensä meille. Tällä kertaa en kyllä tiedä mistä se on saatu, kun ei missään lähipiirissä rokkoa ole ilmennyt.
Päivä päivältä rakkuloita ilmestyi lisää, mutta kuume ei noussut. Selässä oli vain pari, mutta vatsan puolella reisistä-päähän asti sitten sitäkin enemmän. Vesirokkovoidetta meni runsain määrin ja terveyskeskuksesta kävin hakemassa Zyrtec liuos reseptin, rauhoitti kutinan tosi tehokkaasti. Oli muuten ensimmäinen kerta kun ei tarvinnu sairasta lasta raijata terveyskeskukseen, vaan sain käydä hakemassa sieltä pelkän reseptin :)
Samuel sairasti vesirokon loppupelissä aika kivuttomasti ja helposti. Rakkulat eivät juuri muuten vaivanneet, paitsi ne jotka tulivat kieleen. Olivat tosi kipeitä ja syöminen meni ihan onnettomaksi.
Nyt on tauti jo selätetty ja monista rakkuloista on muistona vain muutama rupi. Samuelilta itseltään jos kysyy, niin hänellä on ollut vesitauti :) Nyt vain mielenkiinnolla odotellaan puhkeaako sama vesitauti myös Danieliin...
Melkein toivon että puhkeis, olis sit meitin osalta sairastettu tämä pois.
Hurjaa! En tiennyt että niitä rakkuloita voi tulla kieleenkin! Onneksi on nuo kutinaan tehoavat lääkkeet nykyään.
VastaaPoistaSiunattua keskikesän juhlaa teidän perheelle!
T: Adan äiti